Usability limbo for professionals

Fjord’s trends review outlines one major shift, which has been ongoing for quite some time. Access is the new ownership means that people have been comfortable with subscription based services for some time, and are letting go of physical ownership of things.

Why buy CDs when you can have Spotify? Why buy movies when you can have Netflix? Why own a car when you can pay for a car club membership and have access to one when needed?

This shift to services has caused an unseen shift in paradigms, as well. The pro user is no longer the king, which is a major thing. In fact, professional users are in an somewhat of an usability limbo. I’ll use music, photography and movies as examples.

(more…)

Read More

Devices for daily activity

We know that an active lifestyle and healthy eating habits are the key to wellbeing. Yet we have become adapted to a lifestyle where we take care of our physical fitness by driving by car to the gym after a day of sitting in meetings and classes.

It’s just that by itself that is not enough to keep me fit — or feeling well enough. This seems to be the case for everyone.

(more…)

Read More

What’s wrong with ebook applications?

My previous posts about ebooks have been concentrating on the Kindle and iPad user experience as such, and there’s still much to cover on those areas. After more than a year of reading on three devices, there’s one thing that keeps bugging me. In increasing amount, actually.

Everyone knows that the current way ebooks work is based on their respective ecosystems. Amazon has it’s own devices and formats, Barnes & Noble’s theirs and so on. All service provides struggle with their user experience, from purchase via the delivery to the actual use. As all the players keep on developing the user experience of their own platform, things evolve and little by little the users — us, the readers — get the benefit in the form of new and improved user interfaces.

One thing has been lost in this process, however. Something we’re used to in other digital formats already.

(more…)

Read More

Amazonin ekosysteemissä: E-kirja eri laitteilla

Olen viime viikkoina vertaillut e-kirjojen lukemista Kindlellä ja iPadilla. Olen käyttänyt jälkimmäistä lukemiseen runsaan vuoden, ja ollut kaikin puolin tyytyväinen lukija.

Itsestään selvästi ensimmäinen ero laitteiden välillä on niiden koko . Kindle on pokkarin kokoinen, ja se ei paina juuri sellaista enempää — 240 grammaa, itse asiassa. iPad painaa yli kolminkertaisesti (vanhempi 780g ja uudempi 610g) enemmän, ja vastaa kooltaan miltei A4-arkkia. Kindlellä lukiessa laitteen näppärään kokoon on helppo ihastua. Pientä läpyskää jaksaa vaivatta pidellä pitkän aikaa.

iPad ja Kindle Classic
Kokoero laitteiden välillä on tuntuva. Sama pätee painoon.

Ero on samanlainen kuin isoissa ja pienissä kirjoissa, siihen tottuu ja etsii itselleen mukavimman asennon pidellä laitetta. En ole kokenut iPadin painoa häiritsevänä tekijänä. Koko on kuitenkin vain yksi aspekti. Suurimmat erot liittyvät ruutuun ja käyttökokemukseen.

Se kuuluisa näyttö

Kindlen näyttö on mattapintainen ja hätkähdyttävän tarkka: lukiessa unohtaa helposti, ettei kyseessä olekaan paperille painettu teos. Näytössä ei ole taustavaloa, joten lukeminen vaatii samanlaisia olosuhteita kuin tavallinen kirjakin. Se on myös mustavalkoinen.

Näyttö perustuu E Ink –teknologiaan, jossa ruudun pisteet käännetään päälle tai pois sivun lataamisen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että laite ei käytä lainkaan virtaa sivun esittämiseen vaan pelkästään sen kääntämiseen. Käyttäjälle tämä näkyy huikeana akkukestona. Olen ladannut Kindlen kerran, ja luettuani sillä muutaman viikon aikana kaksi kirjaa akku näyttää kuluneen noin viidenneksen. Ominaispiirteenä laite hakee näytölle mainoksen, kun sen sulkee. Sen esittäminen kun ei käytä lainkaan virtaa.

iPad vs Kindle Keyboard, closeup
Näyttöjen erilaisuus tulee nopeasti ilmi. Kindlen ruudun reunassa näkyvät sivunkääntöpainikkeet.

IPadin näyttö sen sijaan on tietokoneista tuttu LCD-ruutu.  Se on lasilla peitetty, taustavalaistu, värillinen ja säädettävissä ympäristön vaatimusten mukaan: hämärässä lukeminen onnistuu helposti. Kuulostaa hienolta, mutta lukemiseen näyttö on joillekin hieman hankala sen luonteen vuoksi. Moni vertaa sitä tietokoneen näytöltä lukemiseen (mikä on osittain totta ja osittain ei – profiilinsa ansiosta iPad on tietokoneen näyttöä mukautuvaisempi lukijan asentoihin, etäisyyteen ja ergonomiaan). Luonteensa ja heijastavuutensa vuoksi iPadin kanssa suora auringonpaiste on myös ongelma.

Käyttökokemus

Kosketusnäyttöjen aikakaudella Kindlen näyttöä haluaisi intuitiivisesti hipelöidä, mutta laitteen käyttö tapahtuu pelkästään painikkeilla. Sivun kääntö tapahtuu laitteen molemmissa reunoissa olevilla isoilla painikkeilla. Laitteen muodon huomioon ottaen tämä on juuri se kohta, josta lukiessa haluaisi pitää kiinni ja josta siihen mielellään myös tarttuu. Virhepainalluksia tulee, ja laite vaihtaa silloin tällöin sivuja vahingossa.

Toinen vaihtoehto on pitää laitetta kiinni sen alareunasta, mutta tällöin tulee helposti paineltua sen alareunan peittävää näppäimistöä, ja näin esim. siirrettyä itsensä päävalikkoon Home-näppäimellä kesken lukemisen.

Eroja omiin tottumuksiin löytää tietty aina, eikä kaikkien laitteiden tarvitse tietenkään toimia samalla tavoin. Tästä huolimatta Kindlessä käyttöön liittyvät ominaisuudet häiritsevät hieman.

IPadin Kindle-sovellus on pitkälle hiottu, ja käyttää iPadin käyttötavan ominaisuuksia oikealla tavalla hyväkseen. Kirkkauden, taustavärin ja fonttikoon säädöt ovat helppoja, samoin kuin niinkin arkiset asiat kuten sivun vaihtaminen. Esimerkiksi Elisa Kirja –sovelluksessa on pieniä käyttökömmähdyksiä, joita Kindle-sovelluksesta ei löydy. Pienistä asioista muodostuu iso kokonaisuus.

Amazonin hampaissa

Monelle Kindlen tärkein aspekti on juuri sen kirjamaisuus, ja sen käyttöliittymän puutteista huolimatta sitä on helppo rakastaa. Kindle on monotasking-laite: väline, joka keskittyy yhteen asiaan. Lukemiseen se on erinomainen hankinta, eikä kovin kalliskaan.

Kindlen pääasia on sen sidonnaisuus Amazonin ekosysteemiin. Sillä luetut kirjat (ja lehdet) haetaan Amazonin valikoimasta, eikä suomenkielisiä vaihtoehtoja juuri näy. Jos oma lukeminen tapahtuu pääosin englanniksi, niin tämä tuskin haittaa: Jos taas kaipaa uusinta käännöskirjallisuutta, niin katse on käännettävä muualle.

Kindle on nerokas ratkaisu niille, jotka haluavat lukea kirjansa silmille ystävälliseltä ja levolliselta ruudulta ja hyväksyvät sen, että muut asiat hoidetaan toisin. IPad on ympäristönä tietty erilainen, ja sen minkä se lukijana Kindlelle häviää se saa takaisin monipuolisuutena. On käyttäjän omista tarpeista arvostuksista kiinni, mitkä ominaisuudet painavat vaakakupissa.

Kummalla tahansa luettaessa pääsee hyvin käsiksi E-kirjojen hyviin puoliin. Kuten esimerkiksi siihen, että lukemista voi jatkaa siitä mihin jäi, vaikka laite välillä vaihtuisikin — pisimmälle luettu -kohta haetaan joka opuksesta aina näppärästi verkosta.

Read More

Tässä ja nyt: e-kirja

Olen odottanut ensimmäisen e-kirjani lukemista. Lukulaitteet ovat viimeisten vuosien aikana olleet tapetilla kaikin tavoin, mutten ole nähnyt vielä yhtäkään päivittäisessä käytössä bussin penkillä tai kahvilassa.

Ostin ensimmäisen e-kirjani Kindle-sovelluksen avulla. Sovellus on siis väylä Amazonin Kindlelle suunnattuun kirjavarastoon, ja käsittää sellaisena yli 400 000 kirjaa.

(more…)

Read More

Mietteitä iPadista

Olen nyt viettänyt kaksi viikkoa uunituoreen iPadini kanssa. Aiemmin julkaistut ajatukset olisivat vain heijastelleet ihmetystä (“on se kaunis“), futuristisuutta (“osaa se tämänkin“)  tai frustraatiota (“eikö tämä nyt onnistu“).

Itse laite on koluttu jo jokaisen tekniikkaa käsittelevän julkaisun sivuilla jo lävitse, enkä ruodi sen teknisiä arvoja tässä sen enempää. IPad on myös kiihkeästi vellovien verkkokeskustelujen kohde. Puolestapuhujat saavat useimmiten sanottua vain se on upea, kriitikot lyövät tyytymättöminä pöytään puutteita toisensa jälkeen ja sanovat niin että.

Minun on helpointa lähestyä laitetta omien käyttökokemusteni kautta.  Ehkä ne avaavat sen käyttöä paremmin kuin kertaus siitä, että kyseessä on tabletti eikä perinteinen tietokone.

(more…)

Read More

Systeemin rattaissa II

Eli Näin huollat ulkomailta ostetun iPhonen.

On syytä kertoa, miten iPhonen huoltoprosessi osaltani päättyi. Maanantaina työpaikalleni saapui UPS:n pussi, jossa oli laatikko. Laatikossa oli selvät ohjeet ja napakka paketti puhelimelleni. Poistin SIM-kortin, laitoin puhelimen laatikkoon ja soitin UPS:lle. Kymmenen minuuttia myöhemmin paketti oli haettu pois ja matkalla kohti Brittein saaria.

Sain seuraavana päivänä mailin asiakaspalvelijalta, samalta joka oli hoitanut asiaani edellisellä viikolla. Hän kirjoitti että puhelin on saapunut ja että korvaava laite lähetään minulle tuota pikaa. Illansuussa sain myös UPS:n seurantakoodin. Olin hämmästynyt, päivä lähetyksen jälkeen asia jo etenee.

Hämmästykseni oli vielä suurempi kun uusi UPS:n paketti saapui työpaikalleni tänään. Sisällä komeili uutukainen puhelin, vielä muoveissaan. Kaksi päivää lähetyksestä laite takaisin kuluttajan käsiin. Pisteet tästä.

Olin sanonut molemmille kanssani puhuneille Applen edustajalle, että laitteen pitäisi olla identtinen entiseni kanssa ja SIM-lukitsematon. Tästä huolimatta olin varautunut siihen, että toimitettu puhelin olisi SIM-lukittu — näitäkin tarinoita on saanut lukea.

Mutta yllätyksekseni laite heräsi eloon ongelmitta liittymäni kanssa. Tuntia myöhemmin edellisen puhelimeni varmuuskopio oli palautettu ja tätä kirjoittaessani käsissäni on tuliterä laite oikeilla tiedoilla.

Lähes kuukauden prosessin jälkeen voin vetää seuraavat asiat yhteen jollekulle, joka etsii huoltoa muualta ostetulle iPhonelleen:

  • Sonera ei tule auttamaan sinua, eivätkä paikalliset huoltoliikkeet voi tehdä yhtään mitään
  • Soita suoraan Applelle, ja varaudu kertomaan asiasi moneen otteeseen
  • Pidä laitteen sarjanumero käsillä aina Applen kanssa jutellessasi
  • Älä usko ohjausta Applen selfsolve-sivustolle (ainakaan tätä kirjoitettaessa)
  • Tiedosta ja selosta, että EU-alueen sisältä ostetulla laitteella on EU-lainsäädännön mukaan samanlainen tuki jokaisessa EU-maassa
  • Varaudu siihen, että joudut puhumaan englantia

Tämä on tietty voimassa vain siihen saakka, että Applen käytäntö muuttuu helpommaksi. Mutta luulisi, etten ole ainoa Italialaisen puhelimen kanssa ympäriinsä tepasteleva. Jos epäilet asioita, niin soita Kuluttajaneuvontaan. Siellä on nerokkaita ihmisiä.

Read More

Musiikkikeskus

Digitaalisen musiikin kotikäyttö askarruttaa edelleen useita. Oman musiikkikeskukseni toimintalogiikan miettimiseen purkaminen auki tännekin saattaa ilahduttaa samansuuntaisia ratkaisuja miettivää. Kyse on siis siitä, millaisilla ratkaisuilla hallitsen häviöttömään muotoon purettua musiikkikirjastoa, ja miten ääni päätyy stereoihin saakka ilman suurta kikkailua. Tai aina päällä olevaa tietokonetta.

(more…)

Read More

Systeemin rattaissa

IphoneEli Näin huollat ulkomailta ostetun iPhonen.

Lienee paras purkaa tämä tapahtumaketju auki, jollei muuten niin muiden samassa asemassa olevien iloksi ja varoittavaksi esimerkiksi siitä, millaiseen pyöritykseen voi joutua kun taistelee tuulimyllyjä vastaan.

Italialaista alkuperää oleva iPhoneni alkoi runsas kuukausi sitten oikkuilemaan.  Puhelut alkoivat katkeilemaan ja akkukesto heikkeni huonosta pateettiseksi, lopulta kestäen vain muutaman tunnin käyttöä per päivä. Viallinen laite siis takuun puitteisssa huoltoon, tietenkin — paitsi ei niin helposti.

(more…)

Read More

iPad mullistaa osan

Applen iPad tuli jenkeissä myyntiin eilen, jonka jokainen tietokoneita käyttävä huomasi melko suurella varmuudella. Laitteesta on kiistelty jokaisella mahdollisella foorumilla, blogeissa ja uutispalveluissa.

Osa kirjoittajista vihaa sitä. Osa vertaa sitä kannettaviinsa, ja argumentoi että puuttuva usb-liitin tai kamera vuonna 2010 on naurettavaa. Osa nauraa sille, ja osan mielestä se on lelu, koska sillä voi tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan.

Osalle riittää, että sen on valmistanut Apple ja tästä syystä siitä ei voi missään olosuhteissa pitää. Tiedän tämän tunteen, kun ajattelen pitkälti samoin Nokiasta.

Osa palvoo laitetta, eikä keksi siitä pahaa sanottavaa. Osalle riittää, että sen on valmistanut Apple ja siksi se on pyhä. Osan mielestä iPad muuttaa ihan kaiken ikinä.

Olen sanaton. Varsinkin kirjoitusten kommentointia seuratessa eipäs-juupas-minäminä-kun-sinäsinä -sanasota kiihtyy välillä sfääreihin joita ei olisi odottanut. Ja suurin osa kommentoijista puhuu laitteesta, jota ei koskaan ole käyttänyt. Eikä varmaankaan käytäkään. Yhdessä keskustelussa riideltiin siitä, että ihmiset käyttävät kalenteria liikaa.

Odotan kiinnostuneena iPadin rantautumista Eurooppaan, ja veikkaan hankkivani sellaisen ensimmäisen tilaisuuden tullen. Minusta on vain häkellyttävää, miten moni on valmis laittamaan aivonsa narikkaan aivan saman tien kun Apple julkaisee jotakin. Järjetön sota.

Se on tuote. Jotkut tuotteet ovat erilaisia kuin toiset –  toisenlaisia, toisenvärisiä, toisenmuotoisia. Vaikeinta tuntuu olevan hyväksyä sitä, että jotkut ovat toisentyyppisiä. Mutta tähän tuotteeseen pätee sama asia kuin kaikkiin muihinkin: sen markkinointiin on syytä suhtautua varauksella, koska sen tarkoitus on kuulkaa myydä laitetta. Osa sitten ostaa, osa ei. Sen pituinen se.

Jos ja kun minulla joskus on sellainen, niin kirjoitan pitkän pätkän siitä mullistaako se mitään vai ei. Siihen saakka en teeskentele tietäväni mistä siinä on kyse, vaikka kuinka Applen tuotteista pidänkin.

Read More